Itula

Hiitolankylän, Hännilän, Hömmön alueen ja monen muun suurkylän rinnalla Itula jää taloluvussa kokonaan varjoon, sillä siellä oli viime aikoina vain kaksi taloa, Martti Häklin ja Simo Braggen talot, nekin suuruudeltaan tavallisia keskimitan taloja, joiden peltoala oli noin 10-12 ha. Mutta Itula on vanha, varmaan jo kivikaudella asuttu kylä, sillä se on tyypillistä vanhaa Laatokan rannikon asutusseutua: rannat ovat korkeahkoja ja kallioisia, joten en ovat olleet jo kauan meren pinnan yläpuolella. Kallioiden ja muiden kivisempien maastokohtien välit ovat tasaista savimultamaata, siis entistä meren pohjaa, mikä oli kaikki otettu tarkoin viljelykseen.

Maaperästä johtuen pellot olivat myös viljavia. Kivikot ja kalliomaastot olivat metsän peitossa ja kasvoivat matalaa mäntyä, sekametsää ja lehtoja. Mutta kylän taloilla oli Kuoksjärven takana ja Virmoilla salopalstoja, joilla kasvoi pitkävartista, hyvää metsää. Vaikka Itulan taloilla oli salopalstoja, ei siellä asuttu eikä käytetty karjaa, vaan ne olivat vain puhtaita metsäpalstoja.

Kylän nimi Itula juontuu itu-sanasta, jota on tedennäköisesti käytetty karjalaisen sukunimen (Itu) funktiona.

Itulan kylä sijaitsi syvälle mantereeseen pistävän Naismeri-nimisen Laatokan lahden rannalla. Lahti oli Hiitolan ja Kurkijoen rajana, joten lahden takaa näkyi Kurkijoen pitäjä. Mantereen puolella Itulaan rajoittuivat Päijälän ja Tenholan kylät, maastoiltaan ja maisemiltaan samanlaiset kuin Itulakin

Hiitolan asemalta oli Itulaan matkaa noin 12 km. Sinne kuljettiin siten, että ensin mentiin noin 4 km vanhaa Kurkijoen tietä Vihtsuohon asti ja siitä edelleen Paksujalan, Suokannan, Tiurulan ja Nehvolan kautta Itulaan.

Vaikka kylän talot olivat tyypillisiä maanvilejlytaloja, tarjosi tuulilta suojainen ja kalaisa Naismeri erinomaisen tilaisuuden myös kalastamiseen, kuten oli laita kaikissa rantakylissä sekä Kilpolan ja Tounaan saarissa.

Kylän isännistä Simo Bragge oli myös kunnallismies.

Päivitetty 6.4.2001