- Etusivu
- Historia
- Perinne
- Kartat
- Toiminta
- Hiitola-säätiö
- Hiitolan Pitäjäseura ry
- Tapahtumakalenteri
- Kuvagalleria
- Linkit
Piimälä
Tarkempi kuvaus
Lähteenä käytetty Iivar Kemppisen kirjoittamaa teosta
Hiitolan kylähistoria (Hiitola-säätiö 1972), s. 340-342 Hiitolan pitäjäsivuille toimittanut Leena Auranen, 17.09.2001
Varsinainen Piimälän kylä käsitti ainoastaan yhden talon Laurolan, Tiurulan ja Nehvolan kylien välisellä alueella Piimälän lahden lounaisrannalla Laatokan tuntumassa. Sen vastapäätä lahden koillisrannalla oli Huiskonniemi. Kylään kuljettiin Kilpolan maantietä Vihtsuon, Paksujalan, Tiurulan ja Laurolan kautta. Piimälä jäi tiestä vasemmalle Tiurulasta Laurolaan ja Kilpolaan päin mentäessä ja matkaa sinne oli Hiitolan asemalta noin 10 km.
Kylän huutoon kuului lukukinkereillä lisäksi kolme salopalstatilaa, joista uksi Toivo Ruuskan omistamana Vihtsuossa ja kaksi Marjakosken takana Ikalassa. Viimeksi mainituista toinen oli Robert Kuitusen tila ja toinen J. Kurosen. Lisäksi kylässä oli neljä omakotitaloa, joilla ei ollut maatilaa.
On jollakin tavoin eriskummallista, että Piimälään on aikoinaan pässyt muotoutumaan yhden talon kylä, mutta se selittyy lahjoitusmaina syntyneiden kartanoiden alustalaissuhteista, sillä Piimälän talo, jonka omisti jo kauan ennen isoa jakoa Tannisen suku, ei alkuaan kuulunut kumpaankaan viereiseen hoviin, ei Laurolaan eikä Tiurulaan. Näin se ei myöskään kuulunut kumpaankaan näistä viereisistä kylistä, vielä vähemmän lahden takana olevaan Nehvolaan.
Piimälä-nimi liittynee ortodoksisen munkin tai papin nimeen Pimen, kreikkal. Poimen (=paimen). Tiurulan ortodoksisena lukkarinakin, ponomarina, mainitaan mm. Drusintka Pimiänpoika 1500-luvulta. Viimeinen pitkäaikainen Tannisen suvun edustaja Piimälässä oli Simo Tanninen eli Piimälän Simo, joka oli syntynyt jo 1855. Vuodesta 1936 lähtien talon omistivat Mikko, Maria ja Martta Kekki, joista Maria Kekki oli syntyjään Tanninen, mainitun Simo Tannisen tytär, joten tila pysyi käytännöllisesti katsoen edelleen sen suvun hallussa, jolla se oli ollut vuosisatoja. Tila oli koko alaltaan noin 50 ha, josta viljeltyä oli 20 ha.
Kun Ikalan asutusalueen elämästä samoin kuin erityisesti Piimälään kuuluneesta Robert Kuitusen tilasta on Ikalan yhteydessä jo ollut puhe, on tässä keskityttävä vain vanhan Piimälän Tannisen talon elämänmenoon, mikä ei juuri poikennut muiden rannikon talojen elämästä. Tilan pellot olivat voimakaskasvuista Laatokan rannikon savimultaa, ja ne antoivat runsaita satoja. Halloista ei tiedetty mitään. Metsävyöhyke oli hieman ylempänä, sekin nopeakasvuista. Maanviljelyn ohella Tanisenkin talossa harjoitettiin myös kotitarvekalastusta, koska edellytykset siihen olivat verrattomat. Lisäksi harjoittivat talon isännät, viimeisenä Simo Tanninen, karjakauppaa Venäjälle. Simo Tannisesta mainitaan, että hän oli muutenkin ahkera venäjänkävijä.
Mutta vierasta ei Tannisen talolle ollut muukaan ansiotyö, ei rahdintekokaan. Vero- ym. rahat oli ansaittava eri keinoilla, sillä metsillähän ei ollut juuri arvoa ennen Viipurin ja Raasulin rautateitä. Vieläpä silloinkin, kun metsänostajia alkoi vuosisadan vaihteessa liikuskella, myyjät olivat etupäässä ostajien armoilla ja pettämisen kohteina, kuten eri kylien kohdalla on jo havaittu. Talon asukkaiden uutteruuden ja säästäväisyyden ansiosta varallisuus kuitenkin kasvoi erityisesti tällä vuosisadalla, jolloin metsät nousivat arvoonsa ja maa- sekä karjatalous alkoi kehittyä uudenaikaiseksi.
Päivitetty 23.9.2001