Kotiseutumatkat

    Kotiseutumatkat Hiitolaan vuonna 2018

    Hiitolan Pitäjäseura järjestää vuonna 2018 alla mainitut kotiseutumatkat.
    Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii matkatoimisto Keskimatkat, p. 02 6302100, myynti@keskimatkat.fi.

    Ilmoittautuminen: Matkanvetäjä Raija Laaksonen, p. 040 5387401, raija.laaksonen@dnainternet.net
    10. - 13.5.2018 Hiitola - Käkisalmi
    Majoitus Käkisalmi, mökkikylä, muu matkaohjelma varmistuu myöhemmin, ohjelman laadinnassa otetaan huomioon osallistujien toiveet.
    7. - 10.6.2018 Hiitola - Käkisalmi
    - väli Lappeenranta - Viipuri matkustetaan Saimaan kanavaa pitkin, muu osa matkasta bussilla
    - majoitus Käkisalmi, mökkikylä
    1. - 4.7.2018 Hiitola - Käkisalmi
    Majoitus Käkisalmi, mökkikylä, muu ohjelma tarkentuu myöhemmin
    Syysmatka 5. - 8.10.2018 Käkisalmi - Hiitola - Viipuri
    Majoitus: kaksi ensimmäistä yötä Käkisalmen mökkikylässä, viimeinen Viipurissa.
    Kaikista matkoista saat lisätietoja matkanvetäjältä. Varaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin, varmista myös ennakkovarauksesi matkanvetäjälle.

    Yhteyksien ylläpitoa ja kirkon perustusten raivausta

    Hiitolan Pitäjäseuran hautausmaatoimikunta teki työvierailun Hiitolaan 6. – 9.7.2015. Matkalle osallistuivat Jouko Hämäläinen, Mauri Lankinen ja Raimo Hannukainen. Matkan ohjelmaan kuului sekä neuvottelutapaamisia että käytännön raivaustöitä Hiitolan entisen kirkon perustuksilla.

    Paikkakunnalle tulopäivän illaksi suunnitellut työt siirtyivät seuraaville päiville, sillä menomatkalla jouduttiin jonottamaan Venäjän tullissa neljä (4) tuntia.

    Tiistaina 7.7. käytiin tapaamassa Kurkijoki-museon johtajaa Marina Petrovaa, jolta toivottiin saatavan käytännön neuvoja Hiitolan hautausmaan ja entisen kirkon alueen suojeluhankkeen käynnistämisessä, koska hän on ollut mukana myös Kurkijoen kirkonmäen suojelupäätöksen hankinnassa sekä hautausmaiden kunnostushankkeessa. Paikallinen toimija tuntee parhaiten Karjalan tasavallan ja Venäjän federaation hallintokäytännöt ja toimintatavat.

    Marina Petrova oli ilahtunut vierailusta ja otti toimikunnan ystävällisesti vastaan. Aluksi hän esitteli museon perustamiseen liittyneitä vaiheita sekä museon nykyistä toimintaa. Museo tallentaa myös hiitolaista historiaa, sinne on perustettu mm. Hiitola- ja Kilpola-huoneet. Lisää hiitolaista esineistöä otetaan mielellään vastaan museon kokoelmiin. Vierailun lomassa nautittiin museon teetarjoilusta. Samalla Marina Petrova antoi käytännön ohjeita Hiitolan hautausmaan ja kirkon alueen suojeluhankkeen eteenpäin viemisessä. Hän luovutti Hiitola-Säätiölle toimitettavaksi kaksi venäjänkielistä teosta, joista toinen käsittelee Hiitolan Kyläsaaren arkeologisia kaivauksia v. 2006 - 2009 ja toinen jatkosodan hyökkäysvaiheen taisteluja kesällä 1941. Kirjat otti vastaan Hiitola-Säätiön asiamies Raimo Hannukainen. Museokäynti antoi aihetta toivoa, että hiitolaiset ja muutkin kotiseutumatkailijat poikkeaisivat nykyistä useammin museolla kotiseutumatkoillaan.

    Marina Petrova luovutti Hiitola-Säätiölle toimitettavaksi Hiitolan Kyläsaaren arkeologista kaivauksista sekä jatkosodan hyökkäysvaiheen taisteluista kertovat teokset. Kirjat otti vastaan säätiöasiamies Raimo Hannukainen.

    Hiitolan kunnanjohtajaa ja kyläneuvoston puheenjohtajaa päästiin tapaamaan 7.7. iltapäivän lopulla. Kunnan edustajille esiteltiin toimikunnan suunnitelmia ja tiedusteltiin heidän kantaansa niihin. Kanta oli myönteinen, mutta kunnan rahoitusta edustajat voineet toimenpiteille luvata. Kunnanjohtaja allekirjoitti myös edellisen kunnanjohtajan kanssa laaditun yhteistyösopimuksen, mikä antaa Hiitolan Pitäjäseuralle mahdollisuuden jatkaa kunnostustoimenpiteitä tulevaisuudessakin.

    Neuvottelu kunnantalolla

    Kunnantalolta siirryttiin entisen Hiitolan kirkon sijaintipaikalle ja selvitettiin maastoon sitoen, mitä paikalla oli tarkoitus tehdä, jotta kirkon sijaintipaikka olisi jatkossa paremmin sekä kotiseutumatkaajien että paikallisten asukkaiden havaittavissa. Lopuksi tutustuttiin entisen kellotapulin perustuksella sijaitsevan kirkon ja hautausmaa-alueen muistomerkin ympäristöön ja sen kunnossa pitämiseen. Hiitolan Pitäjäseura on tehnyt vuosittain keväällä talkoomatkan ja siistinyt aluetta. Seura on myös useasti toivonut paikallisen hallinnon ja asukkaiden osallistuvan alueen hoitoon, koska alue on heidän käytössään hautausmaana. Toivomukset eivät ole kuitenkaan johtaneet näkyviin tuloksiin. Kunnan edustajat myönsivät, että tarve kunnossapitotoimiin on olemassa, mutta rahaa tarkoitukseen ei ole osoittaa. Sen sijaan suomalainen osapuoli voi vapaasti toimenpiteitä tehdä.

     

    Tarkastuskäynti kirkon entisellä sijaintipaikalla

    Hymy herkässä - suhteet kunnossa

    Keskiviikko 8.7. tehtiin pitkä työpäivä kirkon perustuksilla. Aluksi kirkon kivijalka paikannettiin mittauksin, sillä suuri osa siitä oli peittynyt maahan. Lisäksi alueella oli vahva lehtipuutaimikko, vaikka alue oli raivattu keväällä raivaussahalla. Työtä jatkettiin kaivamalla perustuksia paremmin näkyville, raivaamalla ympäristöä raivaussahan kanssa ja myös torjunta-aineruiskutuksin paikoissa, joilta vesakkoa ei saatu mekaanisesti poistettua. Iltapäivällä saatiin käyttöön työkone, jolla poistettiin aiemmin kaadettujen puiden kantoja, vesakkoa juurineen ja pintamaata. Tarkoituksena on estää kirkon pohjan vesakoituminen uudelleen.

    Hiitolan kirkon perustusten alue ennen raivauksen aloittamista. Kuvassa vasemmalta lukien Mauri Lankinen, Jouko Hämäläinen ja Raimo Hannukainen

    Torstaina 9.7. aamulla jatkettiin kirkon pohjan raivaamista ja alueelle tuotiin ensimmäinen kuorma kivituhkaa, jolla tasattiin kokeeksi osa alueesta. Työtä jatketaan myöhemmin syksyllä ja tulevina vuosina. Tulevaan toimintaan liittyy tarvittavien opasteiden hankinta ja asennus alueelle. Tarkoituksena on, että asiasta kiinnostuneet kotiseutumatkaajat ja myös paikalliset asukkaat löytäisivät paikan ja saisivat samalla informaatiota alueen historiasta ja rakenteista. Työskentelyn aikana todettiin, että paikalliset asukkaat eivät tuntuneet juuri tietävän mitään paikalla sijainneesta Suomen hallinnon aikaisesta kirkosta. Jotkut kyllä muistivat kirkon perustuksilla olleen neuvostoaikaisen varuskunnan klubirakennuksen, mutta eivät sitä edeltänyttä aikaa.

    Sama alue raivaustyön jälkeen

    Ennen paluumatkalle lähtöä tehtiin vielä kierros hautausmaalla. Kirkon ja hautausmaan muistomerkillä tehtiin katselmus ja alustava suunnitelma muistomerkin jalustan pinnoitteen korjaustoimenpiteistä, jotka toteutetaan keväällä 2016.

    Työrupeaman päätyttyä toimikunta saattoi lähteä tyytyväisenä kotimatkalle. Suunnitelluista toimenpiteistä pääosa oli saatu tehtyä, vaikka kaikki sovitut aikataulut eivät pitäneetkään, mutta tähänhän pitää aina varautua.

     


    Matkakertomus Hiitolan Pitäjäseuran hautausmaatoimikunnan matkasta tapaamaan Hiitolan nykyistä johtoa ja muita paikkakunnan toimijoita

    Hiitolan Pitäjäseuran hautausmaatoimikunta teki neuvottelumatkan Hiitolaan 28. – 30.12.2014. Matkan aikana käydyissä neuvotteluissa ja tapaamisissa toimi erinomaisena tulkkina käkisalmelainen Natalia Gundyzeva. Alun perin matkan tarkoituksena oli käydä tapaamassa lähinnä Hiitolan kunnan luottamus- ja viranhaltijajohtoa, mutta kun paikkakunnalla oli levinnyt tieto vieraiden tulosta, ohjelmaan tuli paikallisten toimesta lisäyksiä.

    Hautausmaatoimikunta on asettanut toimintasuunnitelmansa päätavoitteeksi saada Hiitolan hautausmaa pysyvästi suojelluksi ja on päättänyt laatia Venäjän viranomaisille esityksen hautausmaa-alueiden rekisteröinnistä Venäjän federaation kiinteän omaisuuden ja kauppojen rekisteriin.  Rekisteröintiprosessin ollessa kesken on suojelu hoidettava paikallisin sopimuksin. Tämän lisäksi on paikallisten toimijoiden kanssa huolehdittava hautausmaan muistomerkkien sekä niiden ympäristön kunnosta ja siisteydestä.

    Kunnanjohtajaa tapaamassa

    Hautausmaatoimikunta halusi tavata Hiitolan uuden kunnanjohtajan Mikhail Kodjajevin varmistaakseen, että edellisen kunnanjohtajan kanssa allekirjoitettu paikallinen sopimus hautausmaan muistomerkkialueen sekä kirkon raunioiden kunnossapidosta on edelleen voimassa henkilövaihdoksesta huolimatta. Toimikunta halusi myös esitellä kunnanjohtajalle suunnitelmiaan ja tavoitteitaan. Tarkoitus oli tuoda esille myös Karjalan Liiton tavoitteita Karjalan Tasavalan alueella sijaitsevien entisten suomalaisten hautausmaiden suojelemiseksi. Siviilihautausmaiden yhteydessä olleet sankarihautausmaat kuuluvat sotilashautausmaita koskevan valtiosopimuksen piiriin, mutta niiden suojelua ei ilmeisesti ole useillakaan hautausmailla toteutettu valtiosopimuksen mukaisesti. Näin on tilanne ainakin Hiitolan hautausmaalla. Kunnanjohtaja ilmoitti, että vanha paikallinen sopimus hautausmaan ja kirkon alueen kunnossapidosta pätee myös hänen toimikaudellaan ja kunta suorittaa myös lupaamansa toimenpiteet. Hän kertoi myös, että Venäjän keskushallinto on säätänyt lain, joka edellyttää jokaista kuntaa laatimaan kehittämissuunnitelman, joka ohjaa kaikkea tulevaa toimintaa ja hankkeiden yhteensovittamista. Tässä mielessä Hiitolan Pitäjäseuran esitys hautausmaan suojelu- ja rekisteröintisuunnitelmaksi tulee oikeaan aikaan. Esitys voidaan huomioida kunnan omassa kehittämissuunnitelmassa. Kunnanjohtaja muistutti, että kehittämissuunnitelman laatimis- ja hyväksymisprosessi saattaa kestää kuitenkin vuosia.

    Hiitolan Pitäjäseura on ollut pitkään huolestunut hautaamisen jatkumisesta suomalaishautojen päälle ja myös siitä, että hautausmaa on täynnä ja hautoja on ilmestynyt myös vanhan hautausmaa-alueen ulkopuolelle. Toimikunta esittikin kunnanjohtajalle, että kunta osoittaisi uuden alueen hautausmaakäyttöön. Toimikunta ehdotti lisäalueeksi ns. uutta hautausmaa-aluetta, jonne vuoden 1944 kesään mennessä ehdittiin haudata vain joitakin kymmeniä vainajia. Alueelle jäi runsaasti käyttämätöntä tilaa ja alue sijaitsee nykyisen hautausmaan välittömässä läheisyydessä. Kunnanjohtaja ilmoitti alueen kuuluvan edelleen Venäjän puolustushallinnolle eikä ole siksi käytettävissä. Kunta on kuitenkin etsinyt sopivaa hautausmaan paikkaa entisen Hiitolan kirkonkylän (nyk. Kulikova) ja Asemakylän (nyk. Hiitola) väliseltä alueelta. Keskusteluyhteys saatiin kuitenkin avattua ja päätettiin, että Hiitolan Pitäjäseura toimittaa esityksensä hautausmaan suojelusta ja rekisteröinnistä Hiitolan kunnalle. Samalla sovittiin, että seuraava yhteinen palaveri pidetään viimeistään huhtikuussa 2015, jolloin seuran hallitus ja hautausmaatoimikunta saapuvat hautausmaan kunnostustalkoisiin.

    Edellä esitettyjen hautausmaata koskevien toimenpiteiden ohella toimikunta otti esille suomalaisten kotiseutumatkailuun liittyvien palveluiden kehittymättömyyden Hiitolan alueella. Kunnanjohtaja totesi kuitenkin, että kunnalla ei ole resursseja eikä mahdollisuuksia olla kehittämässä matkailuun liittyviä palveluita. Toimikunta tiedusteli myös, voiko kunta vaikuttaa Venäjän rajaviranomaisiin, jotta kotiseutumatkailijat pääsisivät vierailemaan ns. rajavyöhykkeellä, missä monen matkaajan esivanhemmat ovat eläneet. Ainakaan viimeisen kahden vuoden aikana vierailulupia ei ole myönnetty. Kunnanjohtajan mukaan lupamenettely on täysin rajaviranomaisten päätettävissä, mutta kunta voi neuvotella asiasta ja pyrkiä vaikuttamaan rajaviranomaisiin myönteisten päätösten tekemiseksi.

    Kuva 1: Hiitolan kunnanjohtaja Mikhail Kodjajev käsissään Hiitolan Pitäjäseuran vuosikalenteri 2015

    Kunnanjohtajan kanssa käyty keskustelu sujui kokonaisuudessaan ystävällisissä merkeissä. Vastaanotto oli lämmin ja neuvottelun päättyessä vaihdettiin vastavuoroisesti pieniä muistolahjoja. Toimikunnalle jäi käsitys, että se on tervetullut uudelleen kunnantalolle, sitä kuunnellaan vakavasti ja sen esitykset otetaan huomioon kunnan toiminnassa. 

    Raivattalan koululla ja Martti Talvelan synnyinkodin maisemissa

    Hautausmaatoimikunta sai kuulla majoittajana toimineelta Gennadi Tupitsinilta, että toimikunnan oli toivottu vierailevan myös paikallisessa Raivattalan koulussa. Mainittakoon, että Gennadi Tupitsin on entinen kunnanjohtaja ja nykyinen paikallisneuvoston puheenjohtaja, jolla on merkittävä vaikutusvalta kunnan viranomaisorganisaatioon.

    Toimikunta otti vierailukutsun mielihyvin vastaan. Vastaanotto koululla oli hyvin lämmin ja toimikunta totesi olevansa kunniavieraana. Esittelyssä todettiin, että koulussa on 130 oppilasta ja 21 henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä, joista 15 on opettajia. Koulun johtaja Olga Valerievna Kornienko esitteli paikalla olleet opettajat ja opiskelija Vadimin, jolla oli toimikunnalle joitakin kysymyksiä. Vadim oli laatimassa Hiitolan Linnavuorta koskevaa tutkielmaa ja halusi saada tietoja sekä Linnavuoreen että sen historiaan liittyvistä seikoista. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että koulun opettajat johtajansa johdolla olivat hyvin kiinnostuneita entisen Hiitolan Asemakylän yleisestä ja rakennushistoriasta. Heille ei kuitenkaan ollut tiedossa, että nykyinen koulurakennus oli aikaisemmin ollut Keski-Karjalan Osuuskaupan myymälä. Entinen Asemakylä on nykyisen Hiitolan kunnan keskus ja ilmeisesti siksi opettajakunta oli kiinnostunut sen suomalaisaikaisesta historiasta. Keskustelussa käytettiin apuna erään opettajan omistamaa Hiitola-Säätiön (ent. Hiisi-Säätiö) julkaisemaa teosta ”Hiitola – kuvat kertovat”. Rakennushistorian ohella koulun edustajat näyttivät olevan kiinnostuneita paikkakunnalla syntyneistä merkkihenkilöistä. Erityistä kiinnostusta tunnettiin Hiitolan Tausjärvellä v. 1935 syntyneeseen maailman kuuluun oopperalaulaja Martti Talvelaan ja hänen henkilöhistoriaansa. Koulun edustajat esittelivät ylpeinä erääseen luokkahuoneeseen kerättyä Talvela-aineistoa, jota oli tauluissa luokan seinällä ja painotuotteina kirjahyllystössä. Hyllyssä oli mm. Talvelasta kertova venäjänkielinen teos. He olivat myös varanneet erään opettajan aviomiehen kuljettamaan toimikunnan jäsenet Tausjärvelle Talvelan synnyinpaikalle, jonne oli aikaisemmin syksyllä 2014 paljastettu venäjänkielinen muistolaatta.

    Hiitolan suomalainen historia kiinnosti Raivattalan koulun opettajia ja oppilaita. Vasemmassa kuvassa koulun johtaja Olga Valerievna Kornienko ja tulkki Natalia Gundyzeva tutkivat ”Hiitola – kuvat kertovat” teoksessa olevaa pitäjäkarttaa. Oikealla olevassa kuvassa ovat vasemmalta lukien hautausmaatoimikunnan puheenjohtaja Jouko Hämäläinen, koulun oppilas Vadim käsissään teos ”Hiitola – kuvat kertovat”, opettaja Galina Aleksandrovna Kalatseva sekä hautausmaatoimikunnan jäsen Mauri Lankinen

    Toimikunta totesi, että koululla saadun lämpimän vastaanoton ja paikkakunnan historiaan kohdistuvan kiinnostuksen vuoksi on tarpeen etsiä ja toimittaa Raivattalan koululle materiaalia, jolla on mahdollista antaa koulun opettajille ja oppilaille lisävalaistusta alueen historiasta ja sen entisistä asukkaista. Toimikunta jäi miettimään, mitä se esittää Hiitolan Pitäjäseuran hallitukselle ja Hiitola-Säätiölle, jotta Raivattalan koulun osin julkilausumattomaan yhteistoimintapyyntöön voitaisiin vastata koulun haluamalla tavalla. Mallia voitaisiin ehkä ottaa Kurkijoki-Säätiön ja Elisenvaaran koulun yhteistyöstä nykyisen Kurkijoen edustajien kanssa.

    Martti Talvelan synnyinkodin suomenkielinen muistolaatta on kiinnitetty kodin raunion kivijalkaan, uusi venäjänkielinen laatta on kiinnitetty läheiseen kallioon kuten myös yläpuolella oleva vanha suomenkielinen laatta.

    Menneiden sukupolvien muiston kunnioittaminen

    Hautausmaatoimikunta kävi sytyttämässä edesmenneiden sukupolvien muistoksi kynttilät Hiitolan kirkon ja hautausmaan muistomerkille. Luterilaisen hautausmaan lisäksi käytiin tervehdyskäynnillä myös Tiurulan ortodoksisella hautausmaalla ja entisen Tiurulan ortodoksisen kirkon raunioilla, sillä aina on muistettava että entisellä kotiseudulla asui molempien kansankirkkojemme edustajia ja nykypolvien tulee kunnioittaa molempien perintöä. Parhaiten ja näkyvimmin voimme kunnioittaa ja vaalia esivanhempiemme jättämää perintöä pitämällä heistä ja heidän elämästään kertovat muistomerkit kunnossa, sillä silloin ne säilyvät myös meidän jälkipolviemme nähtäviksi. Samalla ne kertovat myös paikalliselle väestölle alueen entisistä asukkaista ja siitä, että heidän muistonsa on edelleen meille rakas eikä siirretty valtakunnanraja estä muiston vaalimista entisellä kotiseudulla. 

    Raimo Hannukainen