Tapahtumat


    HIITOLAN PITÄJÄSEURAN ÄITIENPÄIVÄJUHLA 2015

    Äitienpäivää vietetty Suomessa pian 100 vuotta

    Äitienpäivän vieton perinne alkoi Suomessa vuonna 1918. Alkuaikoina äitejä juhlittiin toukokuun kolmantena sunnuntaina, mutta vuonna 1927 käytäntö muuttui nykyiseksi ja äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Virallisen liputuspäivän statuksen äitienpäivä sai vuonna 1947. Äitienpäivän syntyhistoriaa ja viettoa eri maissa kertasi juontaja Tuulia Ahokas toivottaessaan Hiitolan Pitäjäseuran äitienpäiväjuhlan osanottajat tervetulleiksi. Juhlaa vietettiin jo 15. kerran viikkoa ennen virallista äitienpäivää, jotta seuran äidit voisivat juhlia varsinaisena juhlapäivänä omien perheidensä keskuudessa.

    Äitienpäiväjuhlaan saapuvat naiset otettiin lämpimästi vastaan ja he saivat neilikan pukunsa rintamukseen ennen siirtymistään seuran tarjoamalle leivoskahville. Tarjoiluista vastasivat Noormarkun Martat, jotka vapauttivat seuran omat emännät juhlavieraan rooliin. Kahvin ja pienen tarinatuokion jälkeen siirryttiin ”salin puolelle”, jossa juhlan ohjelma aloitettiin yhteisesti lauletulla suvivirrellä. Porin veteraanikuoro esiintyi juhlassa kahteen kertaan ja varsinkin seisaaltaan kuunneltu, kaikille tuttu Veteraanin iltahuuto nostatti kyyneleen moneen silmäkulmaan. ”Tontin tyttöjen Sellanen ol´ äitini-esitys oli sympaattinen kuvaus vanhempien sukupolvien edustajien hyvin tunteman karjalaisvaikuttajan Sirkka Tontin elämästä. ”Tattarin tytöt” puolestaan paneutuivat äitienpäiväkortteihin ja niiden sisältöön useiden vuosikymmenten ajalta. Esitys todisti, että äitienpäiväkortti ei ole menettänyt asemaansa maailman digitalisoituessa. Äideille ja mummoille ovat edelleen mieluisimpia lasten tai lastenlasten omin käsin tekemät kortit värssyineen. Rakkaiksi koettuja kortteja säilytetään jopa vuosikymmeniä.

    Juhlaan kuuluivat myös päivän teemaan liittyneet yhteislaulut, joita Tarmo Peltomaa haitareineen ammattitaidolla säesti. Keski-Porin seurakunnan tervehdyksen äideille ja muulle juhlaväelle esitti pastori Ilona Koivisto. Sunnuntain 3.5. kirkollinen aihe ”taivaan kansalaisena maailmassa” sisältää rakkauden teeman, mikä sopii sisällöllisesti erinomaisen hyvin äitienpäivään. Rakkaudella on useita ilmenemismuotoja. Äidin rakkaus on vilpitöntä ja pyyteetöntä rakkautta. Lämminhenkisen tilaisuuden päätti yhdessä laulettu ”Jo Karjalan kunnailla lehtii puu”. Laulu henkii myös rakkautta ja kaipuuta, jonka kohteena ovat menetetyt kotiseudut.   

     

     

    Saara Paukkunen saa Olavi Jakoselta kukan rintaan


    Hiitolan Pitäjäseuran kevätkokous ja hiitolaista yhdessäoloa

    Hiitolan Pitäjäseura piti kevätkokouksensa 10.3.2015 Porin seurakuntakeskuksessa, joka on toiminut seuran tarinailtojen järjestämispaikkana kuluvan vuoden alusta lukien. Kokoukseen osallistui 89 seuran jäsentä, mutta kaikkiaan kokouksessa oli läsnä 96 henkilöä. Seuran puheenjohtajan Raija Laaksosen tervetulotoivotuksen ja avauspuheen jälkeen kokous järjestäytyi ja valitsi puheenjohtajaksi Hiitola-Säätiön hallituksen puheenjohtajan Kari Kaijon. Sihteeriksi valittiin pitäjäseuran sihteeri Tuula Merta. Kokous todettiin seuran sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Seuran sihteeri esitteli hallituksen nimissä laaditun vuoden 2014 toimintakertomuksen, josta on esitetty lyhennelmä alla.

    Kevätkokouksen puheenjohtaja toimi Kari Kaijo ja sihteerinä Tuula Merta

    Toiminnan todettiin olleen monipuolista ja määrällisesti runsasta. Seuran hallituksen alaisena toimi kaksi toimikuntaa.  Naistoimikunta oli perinteiseen tapaansa ollut toimelias ja huolehtinut puheenjohtajansa Leena Peltomaan johdolla tarjoiluista ja osanottajien hyvinvoinnista seuran eri tilaisuuksissa. Hautausmaatoimikunta sai solmittua uudelleen yhteydet Hiitolan nykyiseen kunnan johtoon, kun tilanne henkilövaihdosten jälkeen vakiintui. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Jouko Hämäläinen. Yhteyttä pidettiin paikallisen tulkin välityksellä ja käymällä kaksi kertaa tapaamassa kunnan johtoa. Toimikunta käynnisti myös valmistelut Hiitolan hautausmaiden rekisteröimiseksi Venäjän federaation kiinteän omaisuuden ja kauppojen rekisteriin, minkä tavoitteena on hautausmaiden pysyvä suojelu. Seuran hallitus ja hautausmaatoimikunta tekevät yhteisen hautausmaan kunnostusmatkan Hiitolaan 22. – 24.4.2014.

    Pitäjäseuran jäsenmäärä ylitti 500 jäsenen rajan ja oli vuoden lopussa 510 jäsentä 87 eri kunnan alueelta. Kesäkuukausia lukuun ottamatta järjestettiin kuukausittain tarinailta, joihin osallistui keskimäärin 75 henkilöä, vuoden aikana yhteensä 675 henkilöä. Seuran Hiitolaan järjestämien kotiseutumatkojen vetäjänä toimi Raija Laaksonen. Neljälle matkalle osallistui yhteensä 140 henkilöä. Kotimaan retkiä järjestettiin kaksi, joista toinen oli kesäretki Noormarkuun ja Kankaanpäähän. Noormarkussa osallistuttiin messuun ja tutustuttiin seurakunnan hallussa olevaan Hiitolan kirkosta evakuoituun esineistöön. Kankaanpäässä tutustuttiin Venesjärvellä sijaitsevaan yksityiseen museoon. Toinen retki tehtiin Simo Riikosen yksityiseen taidenäyttelyyn.

    Viikkoa ennen varsinaista äitienpäivää järjestettiin seuran oma äitienpäiväjuhla Porin seurakuntatalolla. Seura vastasi Hiitola-Säätiön Juuret Hiitolassa-leirin käytännön toimeenpanosta 22. – 25.5.2014 Silokallion leirikeskuksessa. Toinen säätiön kanssa toteutettu tapahtuma oli Hiitolan pitäjäjuhlat, jotka järjestettiin Porissa 3.8.2014 poikkeuksellisesti yksipäiväisinä. Juhlapäivän messu järjestettiin Länsi-Porin kirkossa. Ohjelmaan kuului myös kunniakäynti sankarivainajien ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkeillä. Pääjuhlassa kauppaoppilaitoksella piti juhlapuheen professori Reijo Pajamo. Musiikkia esittivät mm. nuoret hiitolaisjuuriset taiteilijat, koloratuurisopraano Heini Dahlroos ja pianisti Mikael Pessi. Pitäjäjuhlilla oli myös mahdollisuus ottaa selvää sukujuuristaan tuttujen sukututkijoiden avustuksella.

    Harri Kekin vetämään sukututkimuspiiriin kokoontui yhteensä 136 henkilöä neljässä tilaisuudessa. Seuralla oli vuoden ajan esillä näyttely ”Villan tie neuleeksi” Karjalatalon vitriineissä. Rotina-perinne herätettiin henkiin ja vastattiin Porin Karjala-Seuran ”Vauvasukka”-haasteeseen kutomalla 276 paria pieniä sukkia Satakunnan keskussairaalan synnytysosastolle. Runsasta muuta toimintaa olivat mm. nuorten ja lasten talvitapahtuma Salomonkalliolla, kaksi perinnekäsityöiltaa ja onkikilpailut. Seura oli lippuineen edustettuna Karjalaisilla kesäjuhlilla Lappeenrannassa. Seura otti osaa myös Karjalan Liiton liittokokoukseen ja moniin muihin liiton sekä piirin tapahtumiin.

    Esittelyn jälkeen toimintakertomus hyväksyttiin muutoksitta. Toimintakertomuksen jälkeen esiteltiin kuluneen toimintavuoden tilinpäätös, jonka tuloslaskelma oli tällä kertaa n. 750 euroa alijäämäinen, kun se edellisenä vuonna oli n. 500 euroa ylijäämäinen. Kokous totesi, että taloutta oli hoidettu huolellisesti, vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle sekä muille tilivelvollisille vastuuvapauden. Kun muita asioita ei ollut, puheenjohtaja kiitti osanottajia asiallisista kannanotoista käsiteltyihin asioihin ja päätti kokouksen.

    Kokouskahvien jälkeen iltaa jatkettiin tarinaillan merkeissä ja, kun väkeä oli paikalla ennätysmäärä, tarinaa myös riitti. Vapaan keskustelutuokion jälkeen Raimo Hannukainen esitteli puolustusvoimien SA-kuva-arkistossa olevaa sotien aikaista valokuvamateriaalia. Arkistosta löytyy runsaat 400 Hiitolaan ja siellä toteutuneisiin tapahtumiin liittyvää kuvaa. Ilahduttavan monet paikalla olleet tunnistivat myös niitä kuvissa esiintyneitä paikkoja ja rakennuksia, jotka ovat harvemmin olleet julkisesti esillä. Myös joitakin henkilöihin liittyviä tietoja tuli esille.

    Kevätkokouksen jälkeisen illan ohjelmaan kuului myös pienimuotoinen huutokauppa, jossa myytiin Erkki Nevalaisen omistuksessa ollut Hiitolan kirkkoa esittävä taulu. Huutokaupan osaavana meklarina toimi Jouko Hämäläinen, joka sai yleisön tekemään vilkkaasti tarjouksia. Lopulta taulu sai Olavi Jakosesta uuden, ehkä onnellisenkin omistajan. Kauppahinta jääköön julkistamatta.


    Taulun myytäväksi tuonut Erkki Nevalainen (vasemmalla) ja meklarina toiminut Jouko Hämäläinen

     

    Taulu ja sen uusi omistaja Olavi Jakonen