- Etusivu
- Historia
- Pitäjä
- Hiitolanjoki
- Kylät
- Kantatilat
- Seurakunta
- Koululaitos
- Merkkihenkilöt
- Perinne
- Kartat
- Toiminta
- Hiitola-säätiö
- Hiitolan Pitäjäseura ry
- Tapahtumakalenteri
- Kuvagalleria
- Linkit
Hiitolanjoki
Karjalan mainio lohijoki
Hiitolan pitäjäsivuille toimittanut
Laatokan-Karjalan Luonnonystävät ry:n pj. Veijo Vilska, 06.09.2001
Simpeleen kohdalla Suomen kaakkoisrajan yli Laatokkaan laskeva Hiitolan- eli Kokkolanjoki tiedetään yhdeksi tärkeimmistä Laatokan lohen kutujoista. Noin 40 kilometrin pituinen joki sisältää Venäjän puolella seitsemän koskea ja Suomen puolella viisi. Venäjänpuoleiset kosket ovat nykyään lähes luonnontilaisia ja ne tarjoavat taimenille ja lohille erinomaiset kutu- ja poikasalueet. Suomenpuoleisista viidestä koskesta neljässä on pieni vesivoimalaitos.
Laatokan lohi on on lähisukua Saimaan järvilohelle. Hiitolanjokeen kudulle nousevien lohien keskikoko on 5-6 kiloa ja suurimmat voivat olla yli 10 kiloisiakin.
Takavuosina Simpeleen tehdas likasi Hiitolanjokea tuntuvasti, mutta nyt paremman puhdistamon ansiosta joen veden laatu riittää hyvin myös jalokaloille. Siksi jokea on määrätietoisesti ryhdytty kehittämään Karjalan mainioksi lohi- ja taimenjoeksi. Lisäksi siinä viihtyvät myös harvinaisemmat kalalajit kuten toutain, rantaneula ja nahkiainen. Hiitolanjoen kalastusmatkailuprojektissa ovat mukana tarvittavat tahot Suomen ja Venäjän puolelta ja se on saanut EU:lta niin INTERREG kuin TACIS-rahoitustakin.
Joen koskien poikastuotantoa on tutkittu sähkökoekalastuksilla ja poikasia on löytynyt runsaasti. Kesällä 1997 poistettiin Syrjäkoskesta massiivinen puurytö joka esti vaelluskalojen nousun ylemmille koskille kutupuuhiin. Lisäksi Suomen puolella on kunnostettu Silamusjokea paremmin jalokaloille kelpaavaksi. Vanhaa uittouomaa on kivetty ja kutusoraa lisätty joen pohjaan.
Venäjän puolella ollaan kalastuksen valvontaa tehostamassa ja viime maaliskuussa muutettiin joessa Venäjän rajavyöhykkeellä olevaa metallista esteaitaa niin, että nyt suuremmatkin jalokalat pääsevät siitä varmasti läpi Suomen puolelle asti. Kesällä 2001 onkin Suomen puolelta saatu saaliiksi useita komeita lohia ja taimenia.
Suomen puolella tulppana joessa ovat kuitenkin vanhat vesivoimalat, jotka UPM vuonna 1998 myi 3,4 miljoonalla. Pitkän viivyttelyn jälkeen voimaloita ollaan saneeraamassa ja siksi lohijoen paras vaihtoehto, voimalakoskien vapauttaminen nähtävyyksiksi ja lohikalojen ja kalastajien iloksi ei näytä onnistuvan. Kolmen "tippavoimalan" ohi joudutaan siksi rakentamaan kalatiet, jotka ovat erittäin kalliit, yhteensä n. 4 miljoonaa. Kun kalatiet usein vielä toimivat kehnosti, olisi vanhojen voimalakoskien vapauttaminen Hiitolanjoella ollut joka suhteessa paras ratkaisu ja tuonut Etelä-Suomeen erinomaisen uuden taimen- ja lohijoen.
Hiitolanjoen arvokalat
Juttu Kurkijokelainen -lehden nro:ssa 46
Hiitolasivuille toimittanut Juhana Mykrä, 16.11.2001
Hiitolanjoen Suomen puoleisella osuudella on kuluvan syksyn [2001] aikana suoritettu koekalastuksia, joilla koetetaan selvittää lohen ja taimenen poikasten määriä Simpeleenjärvestä Laatokkaan laskevalla joella. Koekalastuksen toimeenpanijoina olivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö. Joen Venäjän puoleisella osuudella oli tutkimuksissa mukana Karjalan tasavallan kalavesihallinnon edustajia.
Hiitolanjoen Suomen puoleisissa osissa ei löydetty lohen poikasia, mutta taimenen poikasia oli kaikissa tutkituissa kohteissa eli Uudensillan koskessa ja Kangaskosken kohdilla, sekä Hiitolanjoen sivujoen Silamusjoen ja -järven sekä Torsanjoen vesissä.
Venäjän puolella olevasta Hiitolanjoen osuudesta tutkittiin neljä alinta koskea: Asilankoski, Sahakoski, Syrjäkoski ja lähinnä rajaa oleva Kalliokoski. Lisäksi tutkittiin Änäjoki, joka on Hiitolanjoen sivujoki. Änäjoessa ei todettu lohen poikasia, mutta kylläkin taimenia. Kaikissa muissa tutkituissa kohteissa löytyi myös lohenpoikasia, joita oli eniten Syrjäkoskessa, noin 50 poikasta aarilla.
Tutkimus rahoitettiin EU-rahoitteisen TACIS-ohjelman avulla ja sen tarkoituksena on parantaa kalastusmatkailun edellytyksiä Hiitolanjoen vesistöalueella, jossa istutukset ovat tuottaneet kohtalaisen tuloksen.
